Kello osoitti puoltapäivää kun Pekka ja Alpo nousivat Kulkurista Gustun ränsistyneelle laiturille. Nostimme tavarat maihin ja kiitimme kuskiamme Jockea. Kausi oli avattu.

Polku ylös oli koskematon, saaressa ei ole tainnut käydä ketään liki puoleen vuoteen, raju jäätalvi piti siitä huolen. Paikat olivat kunnossa, myrskyt eivät olleet tuhonneet mitään. Talossa oli peruslämpö pysynyt päällä.

Asetuimme taloksi ja äimistelimme vanhaa tuttua ympäristöä, ja hiljaisuutta. Sen rikkoi päivän aikana vain ohi ajavien rahtilaivojen kumina. Ensimmäisenä iltana näimme ihmeellisen sota-aluksen; se muistutti monitoimimurtajaa. Numerolla 999 operoinut alus lipui komeasti ohi kohti Hankoa. Pian selvisi että se on Suomen uusi öljyntorjunta-alus Louhi.

Lämmitimme saunan huolella, ja kun sää oli aivan tyyni, ei tuuli vienyt löylyjä, vaan saimme nauttia niistä perusteellisesti. Olipa hieno Gustun avaus!

Valmistelimme meille annettuja töitä, mutta kunnon vauhtiin emme vielä päässeet.

Gustussa: Pekka ja Alpo