Tiistaiaamulla meri näyttäytyi tyynenä ja kimaltelevana, joten aamu–uinti kutsui! Tulee hieno päivä!

Aamulla maalasimme lattian ullakon idänpuoleisen katonlappeen alta Osmocolorin puuvahalla. Muu lattiahan oli jo maalattu, myös läntisen katonlappeen alta.

Upeana hellepäivänä alkoi tulla vierailijoita. Laituriin laski Jonten vene, kolme aikuista ja viisi lasta. Jonte oli vihjannut asiasta etukäteen, joten olimme varautuneet letuilla ja hillolla. Vispikerma ei kyllä suostunut vaahtoutumaan ja se unohdettiin jääkaappiin. Ulkona pöydän ääressä juotiin mehut ja syötiin letut. Jonte esitteli saarta joukoilleen ja opasti sähköpostiohjelman käytössä.

Illansuussa Gustun vieraaksi meloi Majakkaseuran jäsen, tamperelainen Antti kajakillaan. Hänen tavoitteenaan on meloa 1300 – 1400 km reilun kuukauden aikana. Matka on alkanut Vironlahdelta ja päätepisteenä on Tornio, matkasta on kolmannes takana. Vironlahdella hän osallistui Jukolan viestiin ennen melontaurakkaansa. Antti kertoo harrastaneensa melontaa kahdeksan vuotta, pisin reissu tähän asti on 400 km. Tällä reissulla hän on bongannut Porkkalan ja Suomenlinnan majakat. Porkkalan Kallbådan majakan rantautumiselle täytyi anoa eriseen erikoislupa Metsähallitukselta. Kanoottiliitto pitää listaa henkilöistä, jotka ovat suoriutuneet 1000 km:n melonnasta, joten Anttikin tulee tuolle listalle pian.

Edellisessä majapaikassaan Tammisaaren saaristossa Antti oli miettinyt Sindy nimistä moottorivenettä, että jossain hän on tuon nähnyt aikaisemminkin!? Aikansa juteltuaan veneilijän kanssa selvisi, että he olivat yöpyneet samoissa paikoissa kolme viimeistä yötä. Liekö Antti vimmattu meloja vai moottoriveneilijä leppoisa kulkija, koska matka näytti taittuvan samaa tahtia.

Antin matkaa voi seurata hänen blogissaan, www.slowlifeofantsa.blogspot.com.



Hilkka & Tuula