Silloin tällöin tekee hyvää palata vanhojen seikkailukertomusten pariin. Jules Verne johdattaa meidät kirjassaan Majakka maailman laidalla Etelä-Amerikan eteläisimpään kärkeen lähelle Kap Hornia. ”Tämä vaarallinen Staaten-saari oli tietenkin kaikille merenkulkijoille hyvin tuttu. Jokainen laiva, jonka myrskyt ajoivat sen rannikolle, joutui siellä miehineen päivineen ehdottomasti perikatoon.” Niinpä sinne rakennettiin majakka, joka otettiin käyttöön tarinan alkamisen aikaan vuonna 1859. Yhteysalus vei muun väen pois satojen merimailien päähän ja majakkaa jäi hoitamaan kolme miestä.

Staaten-saari oli suuri, ja sinne mahtui lymyilemään jo ennen majakan rakentamista joukko entisiä merirosvoja, nykyisiä hylynryöstäjiä päällikkönään Kongre. ”Hän oli todellinen merirosvo, vaarallinen roisto, rikoksen tahraama mies.” Joukon tarkoituksena oli houkutella joku laiva lahteen, ryöstää se, täyttää aiemmilla ryöstösaaliillaan ja purjehtia pois lain ulottuvilta. Kesti kuitenkin kauan ennen kuin kuunari Maule ajautui myrskyssä hiekkasärkille.

Kirjassa kuvataan jännittäviä käänteitä saarella. Kuinka kävisi majakanvartijoiden? Pääsisikö rikollisjoukko pakenemaan ennen kuin yhteysalus toisi vaihtomiehistön majakalle?

Verne tarjoaa kaikille majakoiden ja meren ystäville vanhan ajan seikkailukertomuksen. Kirjassa kuvataan merenkulkua asianmukaisin termein: halssit, reivit ja rikit vilahtavat tekstissä. Lukemista ei kuitenkaan haittaa, vaikka aivan jokainen sana ei olisikaan tuttu.

Kirja ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1932 ja siitä on otettu useita uusia painoksia. Majakoiden ystävät voivat viettää eksoottisia hetkiä sukeltamalla kunnon seikkailukertomukseen.

LN